Torstai 2.11.2017
Ryhdyin kirjoittamaan tätä postausta alunperin aivan eri tavalla. Jossain vaiheessa päivää huomasin, että homma ei oikein toimi: tekstistä oli tulossa liian hajanainen eikä sen sisältö ollut sellaista kuin oikeasti halusin. Jätin blogin syrjään ja pohdin jonkin aikaa, mitä voisin tehdä asian korjaamiseksi.
Päätin jakaa postauksen aiheen mukaan niin, että käsittelen ensin kirjoittamista ja sen jälkeen muita päivän kulkuun liittyviä aiheita, esimerkiksi inspiraation ja ideoiden lähteitä tai jotain kirjoittamiseen liittyvää kysymystä. Katsotaan, miten tämä lähtee sujumaan.
"Mennäänkö hitaasti vai vielä hitaammin?"
Päivän ongelma: sanat eivät lähteneet virtaamaan millään. Osasin kyllä odottaa hidasta tahtia, koska en onnistunut edellisenä iltana päättämään, mihin kohtauksiin keskityn. Haahuilin aamupäivän edestakaisin eri vaihtoehtojen välillä ja kun lopulta sain jotain päätettyä, sanat juuttuivat jonnekin aivojeni ja näppäimistön väliin. Päivän saldoksi muodostui loppujen lopuksi tällainen:
12:30 - 13:00 -> 50 sanaa
14:30 - 16:00 -> 200 sanaa
18:00 - 19:00 -> 100 sanaa
22:30 - 23:00 - > 50 sanaa
Työstin päivän aikana lukuja 2, 4, 7 ja 8 satunnaisessa järjestyksessä. Aloitettuja kohtauksia kertyi varmasti ainakin kaksinkertainen määrä, mutta en päässyt yhdenkään kanssa alkua pidemmälle. Kohtaukset ovat kyllä mielenkiintoista jokainen: tärkeitä dialogeja, jännitteitä henkilöiden välillä, uusia vihjeitä... En vain pystynyt keskittymään mihinkään, minkä takia en saanut parempia tuloksia. 400 sanaa on kuitenkin parempi kuin ei yhtään.
Inspiraatiosta
Inspiraation lähteitä on lukemattomia, mutta keskityn aluksi "kolmeen suurimpaan" eli kirjallisuuteen, elokuviin/tv-sarjoihin ja musiikkiin. Torstain aikana pohdin erityisesti lukemisen
Lukeminen on todella tärkeä osa kirjoittamisprosessia. Lukeminen esimerkiksi...
- auttaa pitämään luovan ajattelun käynnissä paremmin kuin mikään muu inspiraation lähde
- auttaa selvittämään, mitä kirjallisuudessa on tehty, miten se on tehty ja mitä voisi vielä tehdä eri tavalla/paremmin
- antaa ideoita siitä, minkälaisia kirjoja haluan kirjoittaa ja miksi
- ohjaa tarkastelemaan omaa käsikirjoitusta lukijan näkökulmasta
- saa innostumaan
- hävittää murheet ja huolet
- herättää ajatuksia ja tunteita, joita ei muuten tulisi välttämättä käsitelleeksi
Tässä on vain murto-osa siitä, millä tavalla lukeminen edistää kirjoittamista. Jokaisesta kohdasta voisi helposti kirjoittaa erillisen postauksen (ja joistakin varmasti kirjoitankin), enkä voi todellakaan korostaa kirjallisuuden merkitystä liikaa. Tänään jaan joitakin ajatuksia romaaneista, joita luen tällä hetkellä.
Luettavana ovat:
1) Prodigy - Marie Lu
Tämä on young adult dystopiaa ja trilogian toinen osa, joten en puhu siitä kovin yksityiskohtaisesti. Luin ensimmäisen osan (Legend) aikaisemmin tänä vuonna ja pidin siitä valtavasti! Jos kaipaat jännittävää luettavaa, älykkäitä ja mielenkiintoisia henkilöitä, toimintaa ja poliittisia kysymyksiä, suosittelen tarttumaan tähän trilogiaan. Kunhan saan arvion kirjoitettua, otan trilogian uudelleen puheeksi.
2) City of Heavenly Fire - Cassandra Clare
YA-fantasiaa, sarjan päätösosa. Spoilerivaaran takia jätän kommentoinnin tähän: kirjan alku on mahtava! <3 Kuvaukset ovat ehdottomasti Claren vahvuus, vaikka ne toisinaan venyvät aika pitkiksi. Jos kirjailijan tuotanto on vielä tuntematon, ota kohteeksesi City of Bones.
3) Harry Potter ja Feeniksin kilta - J.K.Rowling
Tätä ei tarvitse esitellä, kaikkihan te Potterit tiedätte! ;) Olen lukenut sarjaa uudelleen heinäkuusta lähtien ja tarkastellut erityisesti sitä, minkälainen rakenne tarinassa on sekä yksittäisten kirjojen että koko sarjan tasolla. Toinen piirre, johon olen kiinnittänyt ihailevaa huomiota, on ennakointi. Rowling on uskomattoman taitava viittaamaan tuleviin tapahtumiin ennalta ja sitomaan antamansa vihjeet toisiinsa. Kirjoitan tästä edemmän arvioiden yhteydessä, mutta tässä pari esimerkkiä:
1. Sarja on pullollaan hienovaraisia mainintoja yksityiskohdista, joilla on merkittävä tehtävä lopputuloksen kannalta. Esimerkiksi Voldemortin päiväkirja mainitaan aivan ohimennen jo ennen kuin saamme tietää, että se on Voldemortin päiväkirja (Salaisuuksien kammio). Kyseisen esineen syvin ydin puolestaan selviää Puoliverisessä prinssissä, mikä on erinomainen osoitus kirjailijan lahjakkuudesta: mitä pidemmälle sarjassa mennään sitä tiukemmin hän sitoo ensinäkemältä pieneltä tuntuvia tapahtumia laajoihin juonikaariin - ja tekee sen ilmiömäisen hyvin.
2. Paikat, jotka esitellään ensimmäisen kerran huolettomassa, jopa humoristisessa yhteydessä ja joilla on myöhemmin huomattavasti suurempi rooli juonenkuljetuksessa. Rowling tekee tämän toistuvasti pitkin sarjaa useiden eri sijaintien kanssa. Irveta, Iskunkiertokuja, tarvehuone, Kielletty metsä... Lista jatkuu ja jatkuu.
Voisin puhua loputtomasti siitä, mitä kaikkea kirjoittajat voivat oppia Rowlingilta, mutta jatkan aiheesta toisen kerran. Laitan tulevissa päiväkirjapostauksissa linkit arvioihin, kunhan saan ne ensin kirjoitettua.
Päivän biisi
Tälle päivälle oli todella vaikeaa valita omaa kappaletta, joten jaan sen sijaan yhden tarinan teemabiiseistä. Olen kuunnellut kyseistä kappaletta paljon sen ilmestymisestä lähtien, mutta se sai hiljattain lisämerkitystä. Pyörittelin mielessäni kahta uutta henkilöä, joiden kehittely on vasta alussa. Sitten tuli tämän kappaleen vuoro, ja kun nämä kaksi elementtiä yhdistyivät, mieleeni alkoi virrata uusia ideoita ja uudet henkilöt alkoivat saada huomattavasti selkeämmän muodon.
Perjantai 3.11.2017
Tästä päivästä ei jäänyt paljon kerrottavaa. Sitkeä päänsärky vaivasi koko päivän ja teki työskentelystä todella takkuilevaa. Kirjoitin satunnaisia pätkiä keskenkeräisiin kohtauksiin seuraavasti:
12:00 - 13:00 -> 100 sanaa
16:30 - 17:00 -> 150 sanaa
17:15 - 17:30 -> 60 sanaa
Ei hyvä. Pystyn paljon parempaankin. Olkoon tämä perjantai koko marraskuun huonoin päivä kirjoittamisen osalta!
Ajatuksia minulla sitten olikin runsaasti. Osuin musiikilliseen kultasuoneen, kun löysin tämän kappaleen:
Hurricane - 30 Seconds to Mars, niin. Kappaleen melodia ja rytmi osuu tämän romaanin sävyyn ja tunnelmaan todella hyvin, mutta sanoitus laittoi minussa jotain isoa liikkeelle. En tiedä vielä, mihin lukuun, kohtaukseen tai muuhun kokonaisuuteen biisi lopulta kiinnittyy, mutta kirjan soittolistalle se ehdottomasti pääsi. Tähän palataan vielä!
Mainitsin keskiviikkona, että kuuntelen aina musiikkia, kun kirjoitan. Musiikin avulla valmistaudun kirjoittamiseen ja etsin oikeaa taajuutta, oikeaa sävyä jolla kirjoittaa jokin tietty kohtaus tai luku. Musiikki myös auttaa ymmärtämään henkilöiden tunteita eri tilanteissa, joihin tarina heidät johdattaa. Jos olen esimerkiksi todella hyvällä tuulella ja minun täytyy kirjoittaa emotionaalisesti vaikeaa kohtausta, musiikki on tie oikeaan tunnelmaan. Joillakin artisteilla ja bändeillä on vahvempi vaikutus kuin toisilla, mutta se on toinen aihe se :D
Lopuksi vielä tilannepäivitys kolmannen päivän päättyessä:
Sanoja kirjoitettu torstaina: 400
Sanoja kirjoitettu perjantaina: 310
Sanoja kirjoitettu NaNoWrimon aikana: 1500
Koko käsikirjoituksen sanamäärä: 21 500
Linkki ensimmäiseen päiväkirjapostaukseen:
NaNoWrimo 2017/Päivä #1: Vihdoinkin!
